maanantai 28. heinäkuuta 2014

Minun paratiisini

Otsikko on vähän tai paljon yliampuva, mutta ehkä joskus voin sanoa näin ihan tosissani.
Paljon on vielä tekemätöntä työtä ja luonto asettaa lisävaatimuksia: viime viikkojen helteet ovat olleet tuhoisia. Kasteluvesi hulahtaa jonnekin maan uumeniin eikä jää auttamaan janoisia kukkaparkoja.
Joskus kadehdin savimaan omistajia, meillä on vain mullalla täytettyä kivikkoa, joka ei pidätä vettä.

Pioni kukki ensimmäisen kerran kahdella kukinnolla.
Valamon ruusu kukkii takuuvarmasti joka kesä.
Muuten mukava kasvi, mutta juurivesoja on koko tontti puolillaan.
Ruusu ''Ritausma''  kukki  runsaasti. Oksat ovat aika rentovartisia, kaipaa tuentaa.  Tuoksu miellyttävä, kukat aluksi punertavia, sitten valkoisia.
Allas kaipaa tyhjennyksen ja veden vaihtamisen muutaman kerran kesässä.  Se pitäisi olla suurempi, jotta se toimisi paremmin.











Väripilkku punahatun jokin lajike.
 
 Ritarinkannuksella on kaunis siniliila väri.
Persikanväriä sinisten raunioyrttien ja neidonkielten keskellä.
 Valkoisia ja keltaisia ruusuja. Nämä ovat pieniä keväällä myytäviä äitienpäiväruusuja, jotka ovat mukavasti säilyneet talven yli jo muutaman vuoden.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Lähetä kommenttisi